Analyysi: Macron voitti, mutta halusiko Ranska hänet vai sittenkin sen "pienemmän pahan"?
Moni ranskalainen äänesti ennen kaikkea Le Peniä vastaan. Macron joutuu pian uuteen testiin, jossa kannatus punnitaan, kirjoittaa Ranskaa seuraava ulkomaantoimittaja Maria Tolsa.
PARIISI "Rutto vai kolera". Tätä toisteltiin ranskalaisissa tv-uutisissa ja lehtijutuissa vaalien alla.
Klisee viittaa siihen, että moni ranskalainen koki joutuvansa valitsemaan kahden huonon vaihtoehdon väliltä sen pienemmän pahan.
Pienempi paha näyttää monelle olleen presidentti Emmanuel Macron. Hän on saamassa liki 59 prosenttia äänistä, haastaja Marine Le Pen noin 41 prosenttia.
Riippuu näkökulmasta, pitääkö Macronin tulosta hyvänä vai huonona. Istuvaa presidenttiä ei ole Ranskassa valittu uudelle kaudelle 20 vuoteen. Ensimmäinen kausi painaa Macronia väistämättä. Hän ei ole enää se tuore ja jossain määrin ryvettymätön ehdokas kuin vuonna 2017.
Macroniin tarttui ensimmäisellä kaudella vertauksia Aurinkokuninkaasta aina roomalaisten ylijumalaan Jupiteriin. Liikanimet tulivat hänen puheistaan ja tyylistään hoitaa virkaa. Arvostelijat pitävät Macronia elitistisenä ja tavallisten ihmisten arjesta irtautuneena.
Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan, saattaa Macron ajatella.
Muualta Euroopasta Macronille nimittäin löytyy tukea. Saksan, Espanjan ja Portugalin johtajat julkaisivat toisen kierroksen alla avoimen kirjeen, jossa toivoivat Macronin voittavan "vapauden, demokratian ja vahvemman Euroopan puolesta".
Macronin voittoa toivoivat myös muun muassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Venäjän vangitsema oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi. Myös Suomessa monet tutkijat ja elinkeinoelämän edustajat pitivät Macronin jatkokautta Suomen ja EU:n kannalta parempana.
Vastaehdokkaalla Le Penillä on tunnetusti maine Venäjän ymmärtäjänä. Hän on halunnut myös purkaa Ranskan eurooppalaista yhteistyötä.
On epäselvää, missä määrin Macron on onnistunut vakuuttamaan myös ranskalaiset siitä, että hänen politiikkaansa kannattaa tukea.
Macron sai yli puolet äänistä, mutta mandaatti ei välttämättä ole kovin vahva.
Kun tutkimuslaitos Ifop kysyi kierrosten välillä syitä Macronin äänestämiseen toisella kierroksella, vain 57 prosenttia sanoi valitsevansa Macronin siksi, että haluaa juuri hänet presidentiksi. Peräti 43 prosenttia sanoi äänestävänsä Macronia ennen kaikkea siksi, että äärioikeiston Le Pen ei voita.
Seuraava iso testi Macronilla on edessä jo kesäkuussa, kun pidetään vaalien "kolmas kierros" eli parlamenttivaalit. Marine Le Pen julisti heti sunnuntai-iltana taistelun parlamentista alkaneeksi.
Myös Le Penille ensimmäisellä kierroksella niukasti hävinnyt Jean-Luc Mélenchon toisti pyrkivänsä pääministeriksi. On kuitenkin epävarmaa, saako Mélenchon koottua vasemmistolaisesti ajattelevia oman lippunsa taakse siinä määrin, että saisi parlamenttiin enemmistön.
Parlamentin enemmistö on tärkeä, sillä jos presidentin oma puolue ei saa enemmistöä, presidentin on pakko tehdä kompromisseja.
Macron aikoo toisella kaudellaan viedä läpi muun muassa epäsuositun eläkeuudistuksen, jossa eläkeikää nostetaan asteittain 65:een vuoteen 2031 mennessä.
Samaan aikaan ranskalaiset tuntevat hintojen nousun lompakossaan ja monet kokevat julkisten palvelujen kurjistuvan.
Suomessakin muistetaan vielä keltaliivien mielenosoitukset ja pandemiaa edeltävältä ajalta lakkoaalto, jolla eläkeuudistusta vastustettiin.
Kaduilla tapahtuu taas lähiaikoina, ennusti Itä-Pariisissa sunnuntaina haastattelemani nuori mies. Ranskalaisessa yhteiskunnassa on niin paljon korjattavaa, hän sanoi.
Kun koronarajoituksiakaan ei enää ole, on mahdollista, että luvassa on isoja mielenosoituksia.
Macron sanoi voitonpuheessaan vuonna 2017, että viiden vuoden päästä ei ole enää yhtään syytä äänestää äärioikeistoa.
Kansallisen liittouman ehdokas Marine Le Pen sai tuolloin Macronia vastaan noin 34 prosenttia äänistä. Tällä kertaa Le Penin äänisaalis oli selvästi suurempi.
Le Pen piti nyt vaalikampanjassaan esillä ranskalaisille tärkeitä arjen huolia kuten elinkustannusten nousua ja onnistui ammentamaan kannatusta tästä tyytymättömyydestä. Hän puhui vähemmän niistä maahanmuutto- ja identiteettikysymyksistä, jotka ovat edelleen puolueen ohjelmassa. Maltillisempi retoriikka teki Le Penistä aiempaa salonkikelpoisemman.
Tällä kertaa Macron julisti vaali-illan voitonpuheessaan olevansa koko Ranskan presidentti.
Hänellä on iso urakka lunastaa lupauksensa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti