perjantai 29. huhtikuuta 2022

30.04.22 La Venäläisten vankina

 

Venäläisten vankina viikkoja virunut Nikita kertoo BBC:lle kylmääviä yksityiskohtia kokemastaan kidutuksesta

Ukrainalaista Nikita Horbania pidettiin vankilassa Venäjän Kurskissa kolme viikkoa.

Kunnallinen työntekijä kaivaa esiin talon pihalle haudatun tapetun siviilin ruumista Andriivkan kylässä. Venäläisjoukot vangitsivat Nikita Horbanin samassa kylässä ja veivät vankilaan Venäjälle. 

29.4. 23:38

UKRAINALAINEN Nikita Horban jäi venäläisjoukkojen vangiksi maaliskuun alussa. Venäläiset kiduttivat Horbania ja kuljettivat hänet vankilaan Venäjälle Kurskiin.

31-vuotias Horban on kertonut kokemuksistaan BBC:lle Zaporizzjan kaupungissa sijaitsevassa sairaalassa, jonne hänet tuotiin hoitoon sen jälkeen, kun venäläisjoukot kuljettivat hänet takaisin Ukrainaan osana vanginvaihtoa huhtikuun loppupuolella.

Kiovalaisen sairaalan laboratorioassistenttina työskentelevä Horban asui Andriivkan kylässä, joka sijaitsee pääkaupungin länsipuolella.

Kun venäläiset tulivat kylään, Horban piileskeli kellarissa puutarhansa alla yhdessä vaimonsa, viisivuotiaan poikansa ja isänsä Sashan sekä tämän vaimon kanssa.

Venäläisjoukot tulivat taloon ja vetivät miehet pois kellarista. Horban kertoo, että sotilaat hakkasivat heitä.

– Siellä ammuttiin, kylän ihmisiä tapettiin, se oli kauhistuttavaa, Horban sanoo BBC:lle.

Heidän silmänsä sidottiin ja heidät vietiin kentälle, jossa heitä kidutettiin. Horban kertoo, että venäläiset muun muassa kiristivät jakoavaimen rystysen ympärille ja kääntelivät sitä, kunnes iho repesi auki.

Sotilaat myös ottivat miesten saappaat pois, täyttivät ne vedellä ja laittoivat ne takaisin jalkaan. Sen jälkeen vangit pakotettiin makaamaan kasvot maata vasten kentällä.

– Makasimme siinä kolmen tai neljän yön ajan sateen alla, kylmeten ja kylmeten, Horban sanoo.

Horban kertoo, että jossain vaiheessa lähelle alkoi iskeä kranaattitulta ja hän oli varma kuolemastaan.

Ukrainalaismiehet kantoivat ruumista pussissa Andriivkan kylässä huhtikuun 10. päivänä. 

Lopulta Horban, hänen isänsä Sasha ja muut vangit nostettiin maasta ja lastattiin kuorma-autoihin. Jossain vaiheessa heidät yhdistettiin toiseen vankiryhmään ja lastattiin helikoptereihin, mistä heidät siirrettiin edelleen rahtikoneisiin.

KONEEN laskeuduttua Venäjälle vangit vietiin säilöönottoleirille, jossa siteet heidän silmiltään otettiin viimein pois.

Horban näki viimein jalkansa, jotka olivat kylmyyden vaikutuksesta muuttuneet mustiksi ja niissä oli vakavia paleltumia. Kenttäsairaalassa hänen jalkansa sidottiin, mutta niitä ei muuten hoidettu.

Vangit kuljetettiin esitutkintavankila numero 1:een Venäjän Kurskin kaupungissa. Horban kertoo, että heidät pahoinpideltiin ja suljettiin selliin kymmenen muun vangin kanssa.

– Ensimmäisenä yönä tajusin, etten tuntenut jalkojani enkä hallinnut niitä lainkaan. Ja ne olivat alkaneet haista kamalilta, hän sanoi.

Vankilassa annettiin hyvin vähäistä hoitoa. Horban kertoo, että vankilan lääkäri oli sanonut hänelle, ettei hoito ollut häntä varten.

Horbanin mukaan vangit pakotettiin opettelemaan ulkoa isänmaallisia venäläisiä lauluja ja esittämään niitä vartijoille. Heitä kuulusteltiin kaksi tai kolme kertaa päivässä ja hakattiin.

Kolmen viikon jälkeen Horban siirrettiin lopulta sairaalaan ja hänen kaikki varpaansa amputoitiin.

Nainen siivoaa taloa venäläissotilaiden jättämistä tavaroista ja roskista Andriivkan kylässä 14. huhtikuuta. 

VIIKON sairaalassa oltuaan Horban lastattiin muiden vankien mukana rahtikoneisiin. Kone laskeutui Simferopoliin Krimille, mistä vangit kuljetettiin tyhjissä kuorma-autoissa vaihtopaikalle. Siellä venäläiset laskivat haavoittuneet miehet maantielle, kävelivät pois, ja ukrainalaiset sotilaat tulivat hakemaan heidät.

Horban ei tiennyt, oliko hänen perheensä elossa. Hän sai kuitenkin vaimonsa puhelimella kiinni ja tämä kertoi olevansa heidän poikansa kanssa Belgiassa turvassa. Horban myös siirrettiin myöhemmin Zaporizzjasta kiovalaiseen sairaalaan, jossa hän oli aiemmin työskennellyt.

Ukrainan varapääministeri Iryna Vereshtshtuk vahvisti BBC:lle, että Horban oli ollut vankilassa Venäjällä. Vanginvaihdoista venäläisten kanssa neuvotteleva Vereshtshtuk sanoo, että vaihdossa Ukrainaan palasi monia pahasti loukkaantuneita ihmisiä.

– Oli selviä merkkejä kidutuksesta. Tarinat, joita he kertoivat meille, ovat kauheita, hän sanoi.

Varapääministeri Vereshtshukin mukaan venäläiset yrittivät vaihtaa siviilivankeja venäläisiin sotavankeihin, mikä on Geneven sopimuksen mukaan kiellettyä. Hänen mukaansa Venäjällä on lähes tuhat panttivankia vankiloissa Kurskissa, Brianskissa, Riazanissa ja Rostovissa.

TAKAISIN

sunnuntai 24. huhtikuuta 2022

25.04.22 Ma Macron voitti

 

Analyysi: Macron voitti, mutta halusiko Ranska hänet vai sittenkin sen "pienemmän pahan"?

Moni ranskalainen äänesti ennen kaikkea Le Peniä vastaan. Macron joutuu pian uuteen testiin, jossa kannatus punnitaan, kirjoittaa Ranskaa seuraava ulkomaantoimittaja Maria Tolsa. 

Presidentti Emmanuel Macron kuvattiin sunnuntaina, kun hän kävi äänestämässä Le Touquet'n rannikkokaupungissa. Kuva: AOP

PARIISI "Rutto vai kolera". Tätä toisteltiin ranskalaisissa tv-uutisissa ja lehtijutuissa vaalien alla.

Klisee viittaa siihen, että moni ranskalainen koki joutuvansa valitsemaan kahden huonon vaihtoehdon väliltä sen pienemmän pahan.

Pienempi paha näyttää monelle olleen presidentti Emmanuel Macron. Hän on saamassa liki 59 prosenttia äänistä, haastaja Marine Le Pen noin 41 prosenttia.

Riippuu näkökulmasta, pitääkö Macronin tulosta hyvänä vai huonona. Istuvaa presidenttiä ei ole Ranskassa valittu uudelle kaudelle 20 vuoteen. Ensimmäinen kausi painaa Macronia väistämättä. Hän ei ole enää se tuore ja jossain määrin ryvettymätön ehdokas kuin vuonna 2017.

Macroniin tarttui ensimmäisellä kaudella vertauksia Aurinkokuninkaasta aina roomalaisten ylijumalaan Jupiteriin. Liikanimet tulivat hänen puheistaan ja tyylistään hoitaa virkaa. Arvostelijat pitävät Macronia elitistisenä ja tavallisten ihmisten arjesta irtautuneena.

Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan, saattaa Macron ajatella.

Muualta Euroopasta Macronille nimittäin löytyy tukea. Saksan, Espanjan ja Portugalin johtajat julkaisivat toisen kierroksen alla avoimen kirjeen(siirryt toiseen palveluun), jossa toivoivat Macronin voittavan "vapauden, demokratian ja vahvemman Euroopan puolesta".

Macronin voittoa toivoivat myös muun muassa(siirryt toiseen palveluun) Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Venäjän vangitsema oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi. Myös Suomessa monet tutkijat ja elinkeinoelämän edustajat pitivät Macronin jatkokautta Suomen ja EU:n kannalta parempana.

Vastaehdokkaalla Le Penillä on tunnetusti maine Venäjän ymmärtäjänä. Hän on halunnut myös purkaa Ranskan eurooppalaista yhteistyötä.

On epäselvää, missä määrin Macron on onnistunut vakuuttamaan myös ranskalaiset siitä, että hänen politiikkaansa kannattaa tukea.

Macron sai yli puolet äänistä, mutta mandaatti ei välttämättä ole kovin vahva.

Kun tutkimuslaitos Ifop kysyi kierrosten välillä syitä Macronin äänestämiseen toisella kierroksella, vain 57 prosenttia sanoi valitsevansa Macronin siksi, että haluaa juuri hänet presidentiksi(siirryt toiseen palveluun). Peräti 43 prosenttia sanoi äänestävänsä Macronia ennen kaikkea siksi, että äärioikeiston Le Pen ei voita.

Seuraava iso testi Macronilla on edessä jo kesäkuussa, kun pidetään vaalien "kolmas kierros" eli parlamenttivaalit. Marine Le Pen julisti heti sunnuntai-iltana (siirryt toiseen palveluun)taistelun parlamentista alkaneeksi.

Myös Le Penille ensimmäisellä kierroksella niukasti hävinnyt Jean-Luc Mélenchon toisti pyrkivänsä pääministeriksi. On kuitenkin epävarmaa, saako Mélenchon koottua vasemmistolaisesti ajattelevia oman lippunsa taakse siinä määrin, että saisi parlamenttiin enemmistön.

Parlamentin enemmistö on tärkeä, sillä jos presidentin oma puolue ei saa enemmistöä, presidentin on pakko tehdä kompromisseja.

Macron aikoo toisella kaudellaan viedä läpi muun muassa epäsuositun eläkeuudistuksen, jossa eläkeikää nostetaan asteittain 65:een vuoteen 2031 mennessä.

Samaan aikaan ranskalaiset tuntevat hintojen nousun lompakossaan ja monet kokevat julkisten palvelujen kurjistuvan.

Suomessakin muistetaan vielä keltaliivien mielenosoitukset ja pandemiaa edeltävältä ajalta lakkoaalto, jolla eläkeuudistusta vastustettiin.

Kaduilla tapahtuu taas lähiaikoina, ennusti Itä-Pariisissa sunnuntaina haastattelemani nuori mies. Ranskalaisessa yhteiskunnassa on niin paljon korjattavaa, hän sanoi.

Kun koronarajoituksiakaan ei enää ole, on mahdollista, että luvassa on isoja mielenosoituksia.

Macron sanoi voitonpuheessaan vuonna 2017, että viiden vuoden päästä ei ole enää yhtään syytä äänestää äärioikeistoa.

Kansallisen liittouman ehdokas Marine Le Pen sai tuolloin Macronia vastaan noin 34 prosenttia äänistä. Tällä kertaa Le Penin äänisaalis oli selvästi suurempi.

Le Pen piti nyt vaalikampanjassaan esillä ranskalaisille tärkeitä arjen huolia kuten elinkustannusten nousua ja onnistui ammentamaan kannatusta tästä tyytymättömyydestä. Hän puhui vähemmän niistä maahanmuutto- ja identiteettikysymyksistä, jotka ovat edelleen puolueen ohjelmassa. Maltillisempi retoriikka teki Le Penistä aiempaa salonkikelpoisemman.

Tällä kertaa Macron julisti vaali-illan voitonpuheessaan olevansa koko Ranskan presidentti.

Hänellä on iso urakka lunastaa lupauksensa.

TAKAISIN