22.07.21 To Panttivankitilanne

 

Panttivankitilanne ruotsalaisvankilassa ohi: Molemmat panttivankeina pidetyt vartijat vapautettiin illalla

Poliisi sai hälytyksen panttivankitilanteesta kello 12.20 paikallista aikaa. Tilanne kesti kokonaisuudessaan noin yhdeksän tuntia.

Panttivankitilanne Eskilstunan vankilassa

MAIJU YLIPIESSA, PAULA TAPIOLA

21.7. 16:47•Päivitetty 21.7. 23:29

Panttivankitilanne Ruotsin Eskilstunassa sijaitsevassa vankilassa on ohi, kertovat Ruotsin mediat. Kaksi vankia piti Hällbyn vankilassa panttivankeinaan kahta vartijaa, jotka on molemmat vapautettu.

Neuvottelujen jälkeen toinen vankilan vartijoista vapautettiin Suomen aikaa kahdeksalta ja toinen ennen puoli yhtätoista, kertoo Vankeinhoitolaitos tiedotteessaan Aftonbladetin (siirryt toiseen palveluun)mukaan.

Tilanne kesti kokonaisuudessaan noin yhdeksän tuntia. Panttivankeina olleet vartijat voivat olosuhteisiin nähden hyvin, kertoo Vankeinhoitolaitoksen Kenneth Holm Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle(siirryt toiseen palveluun).

Vartijoita panttivankeina pitäneet vangit on pidätetty ja heidät viedään Eskilstunan poliisiasemalle, kertoo Ruotsin poliisi verkkosivuillaan(siirryt toiseen palveluun). Heitä epäillään kahdesta sieppauksesta.

– Olemme erittäin kiitollisia tästä onnellisesta lopusta erittäin vakavassa tilanteessa, sanoo Vankeinhoitolaitoksen turvallisuuspäällikkö ja esikuntapäällikkö Jörgen From Nordin Aftonbladetin mukaan.

– Seuraavaksi tutkimme huolellisesti, kuinka tämä vakava tilanne pääsi syntymään ja voimme siitä mahdollisesti oppia, Nordin sanoo.

Panttivankien ottamisen syy ei toistaiseksi ole tiedossa.

Tilanne alkoi puoliltapäivin

Poliisi sai hälytyksen panttivankitilanteesta kello 12.20 paikallista aikaa. Paikalla oli viidestä kymmeneen poliisiyksikköä, erikoisyksikkö sekä poliisin neuvottelija. Lisäksi paikalla oli pelastushenkilökuntaa.

– Emme voi kertoa julkisuuteen paljonkaan. En voi sanoa muuta kuin, että olemme tekemisissä hyvin vakavan tilanteen kanssa, lehdistösihteeri Torkel Omnell Vankeinhoitolaitoksesta kertoi aiemmin Aftonbladetille.

Panttivankeina oli SVT:n mukaan nainen ja mies.

Aftonbladetin mukaan vangit olivat aseistautuneet partaterillä, jotka on kiinnitetty hammasharjoihin. Vartijoiden huoneen valvontakamerat oli peitetty, SVT kertoo.

Medioiden mukaan panttivankeja pitäneet vankit vaativat, että kaikille osaston vangeille toimitetaan kebabpizzat – yhteensä 20 kappaletta. Vastineeksi pizzoista he olisivat valmiita vapauttamaan yhden vartijoista.

Noin kello kuudelta illalla Suomen aikaa Aftonbladet kertoi, että pizzoja toimitetaan vankilaan. Toinen vartijoista vapautettiin pari tuntia myöhemmin.

Eläkkeelle jäänyt poliisi Torbjörn Sivertsson pitää pizzavaatimukseen suostumista fiksuna vetona. Hän työskenteli aktiiviaikanaan panttivankitilanteissa.

– Neuvottelut ovat silloin hyvässä vauhdissa. Vaatimukseen suostutaan, jotta he vapauttavat yhden panttivangin, hän sanoo Aftonbladetissa.

Vangit olivat vaatineet käyttöönsä myös helikopteria.

Kummallakin 18 vuoden tuomio

Vankeinhoitolaitoksen mukaan panttivankeja pitäneet vangit on tuomittu murhista.

Expressen(siirryt toiseen palveluun) kertoo, että kumpikin vangeista olisi tuomittu 18 vuoden vankeusrangaistuksiin. Toinen murhasi miehen Göteborgissa vuonna 2016, toinen Skellefteåssa vuonna 2019.

Aftonbladetin(siirryt toiseen palveluun) mukaan panttivankeja ottaneet vangit ovat 24–ja 30–vuotiaat. 24–vuotias on tuomittu vuokraisäntänsä puukottamisesta kuoliaaksi, 30–vuotias ampui toisen rikoskumppanin kanssa pienen lapsen isän. Teon motiivi on epäselvä.

30–vuotiaalla on lisäksi tuomioita törkeistä ampuma-aserikoksista, huumerikoksita ja lievemmistä rikoksista.

Samassa vankilassa panttivankidraama aiemmin

Hällbyn vankila kuuluu Ruotsin korkeimman turvaluokituksen vankiyksiköihin. Siellä on tilaa 118 vangille.

Tämä ei ole ensimmäinen panttivankidraama vankilassa, kertoo uutistoimisto TT. Vuonna 2004 kaksi vankia otti naisvartijan panttivangiksi, uhkaili tätä itsevalmistetulla teräaseella ja kuljetti tämän toiselle osastolle, johon he linnoittautuivat.

Kuuden tunnin neuvottelujen jälkeen vangit antautuivat vapaaehtoisesti. Vartija ei loukkaantunut fyysisesti.

Eskilstuna sijaitsee noin sata kilometriä Tukholmasta länteen.

TAKAISIN

14.07.21 Ke Kanadassa uusi hautalöytö

 

Kanadassa tehtiin jälleen uusi hautalöytö – alkuperäisväestön lapsille tarkoitetun koulun lähistöltä löytyi yli 160 merkitsemätöntä hautaa

Kyse on lyhyen ajan sisään jo neljännestä vastaavanlaisesta löydöstä Kanadassa.

Alkuperäiskansan lapsia kuvattuna Kamloopsin sisäoppilaitoksella vuonna 1931. Sisäoppilaitoksen alueelta löytyi alkukesästä 215 kuolleen lapsen jäänteet. Kuva: Kansallinen totuuden ja sovinnon keskus (National Centre for Truth and Reconciliation) / EPA

STT

14.7. 01:25

Kanadassa on tehty jälleen uusi hautalöytö. Kanadan länsiosassa elävä penelakut-heimo kertoo löytäneensä alkuperäisväestön lapsille tarkoitetun sisäoppilaitoksen lähistöltä yli 160 merkitsemätöntä hautaa. Asiasta kertovat muun muassa uutistoimisto AFP sekä Kanadan yleisradioyhtiö CBC(siirryt toiseen palveluun).

Kyse on lyhyen ajan sisään jo neljännestä vastaavanlaisesta löydöstä Kanadassa. Toukokuussa Kanadan länsirannikolla Brittiläisessä Kolumbiassa sijaitsevasta Kamloopsista löytyi yli 200 lapsen jäänteet.

Tämän jälkeen hautalöydöt tehtiin myös Marievalissa Saskatchewanin provinssissa sekä Brittiläisen Kolumbian Cranbrookissa. Kaikkiaan merkitsemättömiä hautoja on neljässä hautalöydössä paljastunut jo yli 1 300.

Tuorein löytö tehtiin Penelakutien Brittiläisessä Kolumbiassa sijaitsevan reservaatin alueelta. CBC:n mukaan heimo kertoi löydöstä lähialueiden muille alkuperäisväestöön kuuluville yhteisöille uutiskirjeessä, joka julkaistiin verkossa maanantaina.

Brittilehti Guardianin(siirryt toiseen palveluun) mukaan Penelakutien päällikkö Joan Brown kertoo sisäoppilaitoksessa olleen heidän käsityksensä mukaan myös monia lapsia naapuriyhteisöistä.

– Me myös tiedostamme valtavan surun ja menetyksen saattelemana, että liian moni ei palannut kotiin, hän sanoi tiedotteessa.

Löytöpaikka sijaitsee keskellä asutusta

Penelakutin saarella Vancouverin kaupungin länsipuolella toimineessa Kuper Islandin teollisuuskoulussa oli alkuperäisväestön lapsia 1800-luvun lopulta aina vuoteen 1975 asti. Saari tunnettiin aiemmin nimellä Kuper Island.

CBC:n mukaan koulun toimintaa pyöritti katolinen kirkko liittovaltion rahoituksella. Oppilaitos purettiin 1980-luvulla.

Brittiläisen Kolumbian yliopiston tohtoriopiskelija Eric Simons on tehnyt heimon kanssa yhteistyötä koulun entisillä mailla, jossa tutkijoiden kerrotaan tehneen töitä aina silloin tällöin vuodesta 2014 lähtien.

Simons kertoo CBC:lle, että alue on ollut haaste sekä tutkijoille että paikalliselle yhteisölle. Simonsin mukaan koulun entiset sijat ovat keskellä Penelakutien pääasiallisen asutuksen keskusta, joten tutkimuksia on tehty alueella, jonka ympäristössä asuu ihmisiä.

Simonsin mukaan tieto siitä, että kadonneita lapsia on ollut haudattuna alueelle, on aiheuttanut "emotionaalista ja henkistä stressiä", kun hautojen tarkasta sijainnista ei ole kuitenkaan ollut aiemmin tietoa.

Löydetyt haudat vasta "jäävuoren huippu"

Kanadan pääministeri Justin Trudeau kommentoi tuoretta hautalöydöstä toimittajille tiistaina. AFP:n mukaan Trudeau kertoi sydämensä särkyvän sekä Penelakutin heimon että ympäri maata elävien muiden alkuperäisväestön yhteisöjen puolesta.

– Emme voi tuoda takaisin niitä, jotka on menetetty, mutta voimme ja aiomme jatkaa totuuden kertomista, Trudeau sanoi.

– Aivan kuten jatkamme yhteistyötä alkuperäiskansojen kanssa taistellaksemme syrjintää ja rakenteellista rasismia vastaan todellisilla, konkreettisilla ratkaisuilla.

Brittiläisen Kolumbian alkuperäisväestön päälliköiden liiton entinen varapuheenjohtaja Bob Chamberlin suhtautuu Trudeaun kommenttiin varauksella. Chamberlin kirjoittaa Twitterissä, että pääministeri puhuu yhteistyön jatkamisesta ikään kuin hänen hallintonsa tai muut hallinnot olisivat saaneet jotain tuntuvaa aikaan sovinnontekoa ajatellen.

Chamberlin kommentoi tuoretta hautalöytöä myös CBC:lle antamassaan haastattelussa, jonka hän on jakanut omalla Twitter-tilillään.

Haastattelussa Chamberlin kehottaa kanadalaisia tutustumaan alkuperäisväestöjen edustajien ahdinkoon ja ymmärtämään, että sisäoppilaitokset ovat vain yksi osa ongelmaa. Muut siirtomaavallan osaset ovat hänen mukaansa edelleen voimissaan.

– Näemme tämän siinä, miten pääministeri Trudeau kuvailee tätä jonkinlaisena historiamme synkkänä lukuna. Sitä se ei ole. Hän johtaa teitä tarkoituksella harhaan, Chamberlin ehtii sanoa yli seitsemänminuuttisen haastattelun lopulla ennen kuin toimittaja keskeyttää hänet.

AFP:n mukaan Chamberlin arvioi, että kymmeniä merkitsemättömiä hautoja on vielä löytämättä. Chamberlainin mukaan nyt löydetyt haudat ovat vain "jäävuoren huippu".

Lapsia yritettiin sulauttaa pakolla valtaväestöön

Kanadassa oli yhteensä 139 vastaavaa sisäoppilaitosta, joihin pakotettiin noin 150 000 lasta. Näissä alkuperäisväestöä yritettiin sulauttaa pakolla valtaväestöön.

Lapsilta kiellettiin täysin heidän oma kulttuurinsa, eivätkä he saaneet puhua omaa kieltään.

Lapset joutuivat usein myös väkivallan ja seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi. Tuhansia lapsia katosi kouluissa. Kouluja ylläpitivät valtio ja kirkot.

Asiaa selvittäneen komission mukaan yli 4 000 lasta kuoli kouluissa sairauksien ja heitteillejätön vuoksi. Kyseinen komissio on kertonut Kanadan syyllistyneen kulttuuriseen kansanmurhaan.

Kanadan hallitus esitti vuonna 2008 virallisen anteeksipyynnön koulujen vuoksi.

Lue myös:

Kanadan pääministeri pettyi katolisen kirkon passiivisuuteen selvittää lasten kohtaloita entisissä sisäoppilaitoksissa

TAKAISIN

12.07.21 Ma Italialaiset tulvivat kaduille EM-finaalin

 

Juhlivat Italialaiset tulvivat kaduille EM-finaalin jälkimainingeissa – Roomassa raikuivat jalkapallomestaruuden kunniaksi autojen torvet ja ilotulitteet

Rooman kaduilla juhlittiin Italian toista EM-kisavoittoa. AFP / LEHTIKUVA

STT–AFP

  

Italiassa jalkapallofanit lähtivät kaduille juhlimaan maansa Euroopan mestaruutta. Maan pääkaupungin Rooman keskustassa raikasi ilotulitteista syntyneen savupilven keskellä sumutorvien ja autojen äänitorvien konsertti.

Italia palasi jalkapallon miesten Euroopan mestariksi 53 vuoden tauon jälkeen kukistettuaan finaaliottelussa Englannin rangaistuspotkukilpailun jälkeen 3–2.

Italian kapteeni Giorgio Chiellini kuvaili voiton jälkeistä tunnetta uskomattomaksi. Hänen mukaansa aina toukokuun lopulta lähtien ilmassa on ollut merkkejä jostain taianomaisesta.

Italia on voittanut neljä maailmanmestaruutta, mutta otti vasta toisen EM-kisavoittonsa. Edellinen Euroopan mestaruus oli vuodelta 1968.

Tappi o särki prinssi Williamin sydämen

Britanniassa kuninkaalliset ja poliitikot ovat ottaneet osaa kansan vaikerointiin karvaan jalkapallon EM-tappion jälkimainingeissa.

Italian jalkapallovoittoa on kommentoinut muun muassa Englannin jalkapalloliiton puheenjohtaja prinssi William, joka oli katsomossa seitsemänvuotiaan poikansa prinssi Georgen kanssa.

William kuvaili Twitterissä rangaistuspotkukilpailussa tullutta häviötä sydäntäsärkeväksi ja onnitteli Italian maajoukkuetta.

Niin ikään Wembleyssä ottelua seurannut Britannian pääministeri Boris Johnson puolestaan arvioi omassa tviitissään brittijoukkueen pelanneen sankarimaisesti

TAKAISIN

09.07.21 Pe Pienkoneen maahansyöksy

 

Pienkoneen maahansyöksy vaati usean ihmisen hengen Ruotsissa

Laskuvarjohyppääjiä kuljettanut lentokone syöksyi maahan pian nousun jälkeen lähellä Örebron lentokenttää torstai-iltana. Koneen kyydissä oli yhdeksän henkilöä, joista yksikään ei selvinnyt onnettomuudesta hengissä.

Örebron lentokentältä lähtenyt kone putosi pian nousun jälkeen. Kuva: TT / Lehtikuva

ANTTI HAAVISTO

9.7. 01:31•Päivitetty 9.7. 03:34

Yhdeksän ihmistä on kuollut lentokoneen syöksyttyä maahan Ruotsissa Örebron lentokentän läheisyydessä. Laskuvarjohyppääjiä kuljettaneen potkurikoneen kyydissä oli lentäjän lisäksi kahdeksan matkustajaa.

Kone putosi maahan pian nousun jälkeen ja syttyi tuleen. Pelastustyöntekijät saivat onnettomuudesta hälytyksen noin kello 20.20 Suomen aikaa torstai-iltana. Pelastusoperaatiosta vastaava Jenny Holmberg kertoi aiemmin usealle medialle, että yksi vakavasti loukkaantunut henkilö on viety sairaalaan.

Onnettomuustutkintakeskuksen osastopäällikkö Peter Swaffer kertoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle, että turmapaikan tutkinta on aloitettu. Tutkijat aikovat ensitöikseen kuulla silminäkijöitä ja lennonjohtotornin henkilökuntaa.

TAKAISIN

07.07.21 Ke Britanniasta jättikuljetus

 

Britanniasta jättikuljetus Keniaan: 13 vankeudessa elänyttä norsua lennätetään jatkamaan elämäänsä vapaina

Yksi hankkeen puuhahenkilöistä on Britannian pääministerin Boris Johnsonin vaimo Carrie Johnson, joka työskentelee norsut vapauttavassa Aspinal Foundationissa.

Kuvituskuva. Englantilaisen eläintarhan norsuja.

KATRIINA TÖYRYLÄ

7.7. 10:24•Päivitetty 7.7. 10:25

Brittiläinen eläinsuojelujärjestö Aspinal Foundation kertoo vievänsä 13 norsua englantilaisesta eläintarhasta Keniaan jatkamaan elämäänsä vapaina.

Järjestön mukaan(siirryt toiseen palveluun) tämä on ensimmäinen kerta maailmassa, kun norsuja yritetään vapauttaa luontoon tässä mittakaavassa.

Norsut elävät nyt Howletts Wild Animal Park(siirryt toiseen palveluun) -eläinpuistossa Kentissä Etelä-Englannissa. Eläintarhaa pyörittää Aspinal Foundation. Sieltä on ennenkin vapautettu eläimiä luontoon, muttei norsuja. Viime vuonna säätiö vei kaksi gepardia Etelä-Afrikkaan.

Damian ja Victoria Aspinall viime vuoden helmikuussa vierellään toinen gebardiveljeksistä, jotka myöhemmin vietiin luontoon Etelä-Afrikkaan. Kuva: Jeff Gilbert / AOP

Norsut, 10 aikuista ja kolme poikasta, lennätetään yli 7 000 kilometrin matka jumbojetillä kukin omassa häkissään. Lasti painaa yli 20 000 kiloa. Kuljetusta suunnitellaan ensi vuodeksi.

Norsujen sijoituspaikaksi Keniassa on kaksi vaihtoehtoa, mutta järjestö ei ole kertonut, mitkä ne ovat. Hanke tehdään yhteistyössä Kenian luonnonsuojeluhallinnon kanssa.

Järjestö sanoo toivovansa, että norsujen palauttaminen luontoon auttaa ehkäisemään norsukauppaa maailmalla ja rohkaisee muitakin palauttamaan eläimiä luontoon.

"Vankeus lyhentää elinikää"

Kaikki Keniaan vietävät 13 norsua ovat syntyneet vankeudessa: 12 Kentissä ja yksi Israelissa.

Aspinal Foundationin mukaan norsuilla on ollut hyvät oltavat Kentissä, mutta norsut eivät kuulu vankeuteen.

– On surullinen tosiasia, etteivät norsut elä vankeudessa yhtä pitkään kuin lajitoverinsa luonnossa, vaikka luonnossa niitä uhkaavatkin salametsästäjät, kirjoittavat Aspinal Foundationin johtaja Damian Aspinal ja viestintäjohtaja Carrie Johnson The Sun -lehdessä(siirryt toiseen palveluun).

Heidän mukaansa norsujen keski-ikä on vankeudessa 16,9 vuotta ja kenialaisella luonnonsuojelualueella 56 vuotta. Kolmen neljästä vankeudessa elävästä norsusta arvioidaan olevan ylipainoisia.

Carrie Johnson on pääministeri Boris Johnsonin vaimo, tunnettu luonnonsuojelija ja aktivisti.

Carrie Symonds, nykyisin Carrie Johnson, osallistui tammikuussa 2019 Japanin valaanpyyntiä vastustavaan mielenosoitukseen Lontoossa. Kuva: Dinendra Haria / AOP

Aspinall ja Johnson kertoivat The Sunissa, että ensimmäinen norsu saapui Britanniaan jo vuonna 1255. Se oli Ranskan kuninkaan Ludvig IV:n lahja Englannin Henrik III:lle.

TAKAISIN

07.07.21 Ke Kansallinen sankari

 

"Kansallinen sankari" taistelee sairaalassa hengestään – tunnettua hollantilaista toimittajaa ammuttiin Amsterdamissa

Päähän ammutun 64-vuotiaan Peter R. de Vriesin vammat ovat vakavat. Poliisi on ottanut ampumisen jälkeen kiinni kolme epäiltyä.

Poliisin ajoveuvoja kadun varressa Amsterdamissa lähellä ampumavälikohtauksen tapahtumapaikkaa. Kuva: Evert Elzinga / AFP

STT–YLE

7.7. 02:44

Tunnettua hollantilaista rikostoimittajaa on ammuttu Amsterdamissa illalla. Päähän ammutun 64-vuotiaan Peter R. de Vriesin vammat ovat vakavat, kertoo muun muassa hollantilainen De Telegraaf(siirryt toiseen palveluun) -lehti.

Silminnäkijöiden mukaan hän oli poistunut rakennuksesta lähellä Leidseplein-aukiota ja kävelemässä autoonsa, kun häntä ammuttiin lähietäisyydeltä päähän. Poliisi on vahvistanut miestä ammutun lähietäisyydeltä.

Hollantilainen yleisradioyhtiö NOS(siirryt toiseen palveluun) kertoo lähteidensä perusteella, että laukauksia olisi ollut kaikkiaan viisi. De Telegraafin mukaan ampuminen tapahtui paikallista aikaa illalla puoli kahdeksan aikoihin. Hollanti on tunnin jäljessä Suomen aikaa.

Poliisin edustajan Frank Paauwin mukaan mahdollinen ampuja on saatu otettua kiinni. Poliisi on lehden mukaan ottanut kiinni kaksi epäiltyä pysäytettyään mahdollisen pakoauton moottoritiellä, minkä lisäksi kolmas epäilty on pidätetty Amsterdamissa.

De Telegraafin mukaan poliisin pääasiallisena kiinnostuksen kohteena on moottoritiellä pysäytetty auto. Paauw ei kuitenkaan kerro, onko autosta mahdollisesti löytynyt asetta.

Poliisi etsi De Telegraafin mukaan laajassa etsinnässä useita epäiltyjä. Poliisi julkisti netissä myös luonnehdinnan ampujaksi epäillystä miehestä.

Pormestari kuvailee hyökkäystä pelkurimaiseksi

Amsterdamin pormestari Femke Halsema kutsui lehdistötilaisuudessa de Vriesiin kohdistunutta rikosta julmaksi ja pelkurimaiseksi. NOS:n mukaan Halsema kuvaili puolestaan sairaalaan joutunutta toimittajaa kansalliseksi sankariksi.

– Tässä kohtaa tiedämme vain sen, että hän on vakavasti haavoittunut ja taistelee hengestään, Halsema sanoi NOS:n mukaan.

Halseman mukaan Leidspleinillä oli hyökkäyksen aikaan vilkasta. Pormestari kertoi, että ampumisen tai sen jälkeen maassa makaavan uhrin nähneille on tarjolla kriisiapua.

NOS kertoo, että sosiaalisessa mediassa on jaettu useita videoita tiistai-illalla tapahtuneesta hyökkäyksestä. Poliisi on erikseen pyytänyt, ettei hyökkäyksestä julkaistaisi kuvastoa sosiaalisessa mediassa. Youtuben edustaja on kertonut Twitterissä(siirryt toiseen palveluun), että alustalta on poistettu satoja hyökkäykseen liittyviä videoita.

"Hyökkäys lehdistön vapautta vastaan"

Hollannin väistyvä hallitus on niin ikään järkyttynyt hyökkäyksen vuoksi, kertovat pääministeri Mark Rutte ja oikeusministeri Ferd Grapperhaus NOS(siirryt toiseen palveluun):n mukaan.

– Kyseessä on hyökkäys rohkeaa journalistia ja jatkeena myös hyökkäys lehdistön vapautta vastaan, Rutte sanoi NOS:n mukaan ja jatkoi lehdistönvapauden olevan välttämätöntä maan demokratialle.

Rutte kutsui hyökkäystä järkyttäväksi ja käsittämättömäksi tapahtumaksi.

Myös Hollannin hovi on ilmaissut järkytyksensä hyökkäyksen jälkimainingeissa. Kuningashuoneen Twitter(siirryt toiseen palveluun)-tilille julkaistussa viestissä kuningas Willem-Alexander ja kuningatar Maxima kertovat tuntevansa yhteyttä kaikkiin, jotka ovat sitoutuneet lehdistön vapaan toiminnan takaamiseen.

– Journalistien on pystyttävä tekemään tärkeää työtään vapaasti ja ilman uhkaa, hallitsijapari kirjoitti.

De Vries oli kertonut olevansa tappolistalla.

TAKAISIN